Vilvoittavien vesien äärellä...

Tämä uuvuttava helle vaan jatkuu ja alkaa käydä voimille niin koirilla kuin hihnanjatkeillakin.
Lenkkeillä ei ole voinut kunnolla pariin viikkoon (paitsi öisin), joten Ärripurrilan otusten pääasiallinen liikuntamuoto on tällä hetkellä uiminen.
Karoliina & Orri löysi koirille loistavan uimapaikan muutaman kilometrin päästä ja siellä ollaankin sitten käyty muutamana aamuna pulikoimassa porukalla.

Ja vihdoin Ruutikin innostui uimaan! Se on aiemmin tyytynyt kahlailemaan, eikä sitä ole saanut houkuteltua uimaan kuin koirakylpylän altaassa. Nyt se innostui ykskaks noutamaan lelua vedestä ja samalla syttyi jokin lamppu päässä, että uiminenhan on sittenkin valtavan mukavaa puuhaa =)

Nasu-äidin kanssa uidaan yhdessä ja erikseen, kylki kyljessä kiinni tai peräkanaa. Hauskan näköistä touhua. Upouuden uimataidon kunniaksi Ruutille hankittiin ihan oma vesilelukin, ettei tarvitse kamppailla Nasun oranssista.

Lieneekö kadoksissa olleen uimataidon (tai oikeammin -halun) löytymiseen vaikutusta sillä, että uimaseurana meillä on ollut saksanseisoja Orri, joka on melkoinen vesipeto ja noutaa ahkerasti dummyaan vedestä. Orri on saanut tähän menessä kaikki seuralaisensa uimaan, joten taitaa siinä olla vähän uimaopettajan vikaa.

Karoliinalle kiitos opastuksesta vilvoittavien vesien äärelle =)