Terapiaa

Tänään vietettiin kaunista saikkupäivää satumetsässä. Seurana meillä oli Hanna, Hilda & Jorma-Ilmari (Hilssua ei näy kuvissa, koska se kaivautui muurahaispesään ja sai hepulin). Ilman Hannan apua ärripurrit oliskin kököttäneet sisätiloissa, koska pikkumamma on toistaiseksi paralenkkeilijä. Viime viikolla paukkui selkä hajalle ja kaiken kukkuraksi venähti vielä niskakin. Tätäkö on "elämisen sietämätön keveys" =)

Sairaslomalla apua on saatu kyllä muualtakin, mutta tänään siis terapiaretkeilemässä Raparperien kanssa. Ja Hannalla tietysti kamera mukana, jippiii!

(Koskapa kamera ei olisi mukana? Epäilen, että se on jo juurtunut kiinni käyttäjään......).

Ruuti rakastaa mopoja ja haluaa nuolla niiden naamat ja nenävekit puhtaaksi. Tässä kuvassa tosin Jortsun huulesta otetaan ihan hampailla pientä maistiaista...

Pohjavillalle nypitty keskenkasvuinen cairni ei ole maailman kaunein näky. Varsinkaan, jollei sillä mahdu kieli suuhun... Onkohan pitkällä kielellä ja herneaivoilla jokin yhteys? Niitä ei ole ainakaan peritty metsuri-äidiltä, joka on kaunis ja viisas ja kuvauksellinen =)

(kaunis äipsä kuvassa vasemmalla - yllätysyllätys, keppi suussa)

Tuli siinä hötäkässä metsurillekin hiki, joten välillä piti pulahtaa veteen vilvoittelemaan. Mutta mitäpä metsuri uidessaankaan muuta tekisi, ellei noutaisi keppiä......

Tämä on vähän kuin fazerin mainoksesta. "Kun taas saapuu hetki sininen". Ja uimamaisteri itse.

(kuvat Hanna Siikaniemi)