Lainattu ajatus

"Koira on hymy ja heiluva häntä.

Se mitä on niiden välissä, ei ole niin oleellista".

- Clara Ortega -

Tokossa suoraan laulukuoroon

Nasulla alkoi sopivasti juoksu juuri ennen sunnuntaita, joten se niistä innolla odetetuista tokotreeneistä sitten.

Ekojen treenien jälkeen siis suoraan laulukuoroon, vaihtopenkille, vilttiketjuun - voihan pylly!

Pahuksen hormoonitoiminta haittaa harrastustoimintaa.

Siskokset

Sunnuntaina käytiin Jutan luona kylässä ja nähtiin Maisa pitkästä aikaa. Tällä kertaa leikki sujui siskoksilta jo hyvässä hengessä, vaikka meno terrierimäisen riehakasta olikin. Vesikupit lenteli ja huonekalut siirtyi paikoiltaan, kun Maisan & Ruutin ralli käynnistyi. Karvalapsilla oli kovin lystiä keskenään ja lopulta irtaimistokin säilyi suuremmilta vahingoilta. Hötäkässä taisi yksi kukkapurkki hajota, mutta senkin rikkoi Jutta itse =)

Mokka-täti tyytyi viisaasti seuraamaan karvarallia sohvalta, turvapaikasta.

Ruutilla on ollut onni saada leikkikaveriksi useampia eri rotuisia pentuja. Leikki oman siskon kanssa oli kuitenkin ihan eri näköistä touhua, kuin leikki muiden pentujen kanssa. Kyllä oma sisko on painikavereista paras!

Ja yllättihän se väsykin jossain vaiheessa, vaikka ärripurreissa huomattavan kestävät duracellit onkin.....

Toipilaalle terveisiä

"On vaikea olla rohkea"
sanoi Nasu vähän niiskuttaen,
"kun on vain Hyvin Pieni Eläin".

Urhealle Ronille perheineen lämpimiä ajatuksia Ärripurrilasta.

Tokoa

Nasun tokotreenit alkoi tänään vauvaloman & talvitauon jälkeen.

Oli ihanaa päästä pitkästä aikaa treenaamaan porukassa. Ja ihan mukavasti sujui siihen nähden, että treenipaussi on kestänyt lähes vuoden. Innolla jo seuraavia treenejä odotellaan, molemmat.

Teinin tohellusta

Meidän sievästä pennusta on kasvanut ruma teini. Ulkomuodollisesti pikkukoira alkaa muistuttaa enemmän jotain supikoiran ja varjuparkin löytökoiran risteytystä, kuin puhdasrotuista cairnia... (Onneksi on oma kasvatti, niin voi moittia ilman, että kasvattajalla menee herne nenään).

Elohopealla rokotettu teini alkaa myös olla siinä iässä, jolloin ajoittainen kuurous vaivaa ja pahimmillaan kaikki aivotoiminta lakkaa.

Ensimmäiset julkiset näyttelytreenit viime tiistaina oli omistajalle yhtä tuskaa. Koiralla kyllä oli hauskaa - liiankin kanssa.

Kelvollinen esiintyminen on tämän toheltajan kanssa sellainen uuvutustaisto ja työvoitto, että ehkäpä Ruutin kanssa tähdätäänkin näyttelyareenoilla vasta tuonne veteraaniluokkiin...

On se kuitenkin aika ihana =)

Kasvateilta

Ärripurrilaan saatiin Helmutin (Tankero) kuulumisia kuvien kera. Pojalla on viimein toinen lerppakorva noussut pystyyn, josta kasvattaja on erityisen iloinen. Helmutille kuuluu muutenkin hyvää ja pian tapaamme pikku-ukon livenäkin ensi-trimmin yhteydessä.

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Myös Toivosta tupsahti iloisia lumipeuhukuvia:

Pialle ja Marikalle kiitos kuvista!

Rapakoiria

Viime viikolla käytiin Raparperilassa morjenstamassa Hildaa & muita kavereita. Sää oli harmaa ja märkä, muttei haitannut menoa. Lystiä oli ja kotiintuomisina kolme märkää rapakoiraa.

Yläkuvassa pikkuystävät Hilda & Ruuti.

Cairnit ja mopoystävät

Pellolla nähtiin taas lentäviä skotlantilaisia

Hiljaisella kylätielläkin voi saada aikaiseksi ruuhkan...

Menossa mukana myös MuumiNaurava Nasu
(kuvat Hanna)

Voihan nenä!

Tylsä hetki eilen illalla, joten tuli vähän leikittyä kameran kanssa...

Koiran kirsu on hauskan ja liikuttavan näköinen kapistus. Muumilla on erityisen pieni ja sievä, tyttömäinen nenä. Oli ihan pakko kokeilla, kuinka vääristyneen isolta sen saa näyttämään kuvassa.

Tässä siis Muumin nuuskututkain iltavalaistuksessa =)

Tule meille vaan, meillä leivotaan...

... ei tosin mitään ihmisravinnoksi kelpaavaa. Eilen kokeilin Annelta saadulla reseptillä makupaloja koiruille:

Paketti jauhettua naudanmaksaa, kourallinen elovenaa ja ruokalusikallinen perunajauhoja sekoitetaan keskenään, levitetään mössö uunipellille ohueksi levyksi ja paistetaan 200 asteessa 10-15 minsaa. Levy paloitellaan ja jätetään palat kuivumaan.

Hyvä ohje, jos on laiska kokki niinkuin määä itse, joka ei viitsi keitellä ja pilkkoa kokonaista maksakimpaletta.

Ja toimii!

Meillä karvapartio juuttui päivystämään hellan eteen koko illaksi. Koiruleiden yöunetkin taisi vähän kärsiä, koska tarkkaavaiset koirankorvat kuuli keittiöstä kuivumassa olleiden maksaherkkujen kutsua läpi yön. Nenät nuuskutti ahkerasti ja karvanaamoille loihdittiin toinen toistaan surkeampia ilmeitä siinä toivossa, että säälivä käsi nakkaisi kuonon eteen muutaman herkkupalan.

Meillä harvoin kytätään elintarvikkeita ihan tosissaan, mutta nyt nähtiin sekin.

Hildaa tapaamassa

Ruuti kävi eilen tapaamassa Raparperilän uutta gööttilasta, Hildaa. Aluksi piti olla vähän niinkuin ei oltaiskaan ja tsekata tilanne. Käpy-mopsi oli Ruutin mielestä paljon hauskempi painikaveri ja ennestään tuttu.

Vaan eipä siinä kauaa mennyt, kun nämä joukon nuorimmaiset jo telmi keskenään. Ruutin mielestä pötkö olikin lopulta ihan mainio tapaus ja herttaisesti pienet leikki keskenään.....

Koska Hilda on tosi suloinen ja nätti, me vietiin sille tosi ruma tuliainen. Pysyy sitten Raparperilässäkin kauneuskokemukset keskimäärin tasapainossa, kun söpöläisten joukossa on edes yksi uglydog =)