Synttärisankareita

12.10. synttäreitään juhli Ruuti. Matkamittarissa tuli täyteen kokonaiset 4 vuotta. Synttäreitään juhli myös muut sisarukset Ärripurrin T-pentueesta eli Maisa, Ronja, Duffy & Helmut.

27.10. ensimmäisiä veteraanisynttäreitään eli kahdeksaa ikävuotta juhli Nasu. Synttäreitä juhlistettiin pitkällä metsälenkillä ja keppileikeillä (jotka normaalisti on kiellettyjen listalla), ylimääräisillä herkuilla & uusilla puruluilla. Hierojallekin aika on jo tilauksessa, mutta ihan synttäripäivänä ei Nasu päässyt tästä nauttimaan.

Onnentoivotuksia rakkaille synttärisankareilleni & kaikille sisaruksilleen. Ihan erityiset onnittelut Mokka- ja Maisa-siskoille Nastolaan.

Lokakuisia tapahtumia

9.10. Lahdessa järjestettiin Cairnterrierikerhon trimmauskurssi - jo toinen tänä vuonna. Opettajana kurssilla toimi Rannikon Taru ja itse hääräsin mukana apuopettajana. Kurssilaisten joukossa oli muutamia tuttujakin kasvoja & koiruuksia, mm. Anne & Pösö ja Ruutinpoika Aapo & Marika.
Trimmikurssin jälkeen jatkoimme toisella rotuyhdistyksen tilaisuudella, luennolla & koulutuksella cairnin oikeasta rotutyypistä. Kouluttajan toimi Taru ja mukana oli runsaasti eläviä esimerkkikoiria, joiden rakennetta ja liikkeitä pääsimme yhdessä tarkastelemaan.
Ärripurrilan väestä mukanani touhusi Nasu, joka tarkkaavaisesti vahti kahvipöydän antimia ja piti huolen, että keittiössä noudatettiin "koirilta pääsy keittiöön kielletty"-käskyä.
Päivä oli pitkä, mutta todella antoisa (toivottavasti myös kurssilaisille). Kiitos kaikille ahkerille oppilaille ja muille mukana olleille.

10.10. Jutta & Maisa tokoilivat jälleen kokeessa. Tuloksena 141 pistettä ja ALO 2. Koesuoritusta oli hieman häirinnyt hallin toisessa päässä käynnissä olleet agiharkat ja kolmen uroksen aloittama rähinä paikallamakuussa. Koulutustunnukseen tarvittavaa kolmatta 1 palk. tulosta saadaan siis edelleen jännityksellä odotella... Hyvä Jutta & Maisa, tsemppiä tuleviin koitoksiin!

Ja karvojakin on taas pöllytetty...
14.10. siistiytymässä kävi Rymy ja trimmin jälkeen tietysti vähän riekuttiin äitikoiran & mummun kanssa. Hirmu oli mukana myös, mutta sen nyppiminen jätettiin Hennalle, joka ahkerasti harjoittelee trimmausta itse.

24.10. parturoitavaksi saapui Duffy. Hepun turkki yritetään pitää kunnossa ensi kevään näyttelyjä silmällä pitäen.

Vauhti-Simo visiitillä

3.10. oli oikea onnen päivä, kun Vauhti saapui Kaarinan kera visiitille ja pentutrimmiin. Simo Sukkela, nykyiseltä kutsumanimeltään Vauhti siis, oli pentueen ainokaisena meille ihan erityisen rakas pentu. Olinkin kovasti odottanut Vauhdin tapaamista, sillä luovutuksen jälkeen en ole pikku-ukkoa nähnyt. Kaarinaa olen tavannut erinäisissä koiramaisissa tapahtumissa tässä välilläkin,

mutta Vauhti on ollut niihin liian nuori osallistumaan edes turistina.

Ilmassa oli siis aitoa jälleennäkemisen riemua, myös Ruutilla, Vauhdilla ja Nasu-mummulla. Ruuti & Vauhti touhusivat keskenään ihan omia juttuja ja tonkivat metsikköä hyvässä yhteisymmärryksessä. Niillä oli ihan selvää äiti & lapsi-meininkiä...

Seurustelun ja touhuamisen ohessa Vauhti pääsi ensimmäiseen trimmiinsä. Nypittävää ei tosin paljoa ollut niukkaturkkisessa lapsukaisessa. Poitsulla on ollut pienestä pitäen hyvin karkea turkki, eikä pentuhöttöä ole ollut juuri lainkaan. Vauhti otti toimituksen varsin rennosti ja hötkyilemättä. Se käyttäytyi pöydällä ihan käsittämättömän hienosti ollakseen hyvin vilkas ja tarmokas 4-kuinen cairnilapsi. Muutenkin Kaarinalla on Vauhtiin sellainen tatsi, ettei voi kuin ihastella. Kaarina on tehnyt Vauhdin kanssa erinomaista työtä.

Toivottavasti saamme Vauhti-Simon perheineen pian uusintavisiitille Ärripurrilaan =)

Jälkijunassa

Perässä laahaa edelleen nämä blogijorinat... Mikä ihme siinä nykyään onkaan, ettei näitä päivityksiä saa ajantasalle. Höh. Ehkä se on toisaalta positiivistakin - että on muutakin elämää, kuin tuijottaa läppärin ruutua?
Kameraakin olen karttanut, joten uusilla kuvilla ei juuri juhlita. Laitetaan muistelot kuitenkin yhteen pötköön aikajärjestyksessä.

15.9. saatiin Ärripurrilaan mieluisia vieraita, kun Henna, Hirmu & Rymy saapui lenkkiseuraksi pitkästä aikaa. Kierrettiin pitkä metsälenkki ja on turha edes mainita, että otukset nautti päästessään kaahailemaan porukalla. Hennalle kiitos mukavasta lenkkiseurasta, josta nauttisimme mieluusti useamminkin =)

19.9. huristelin Espooseen moikkaamaan Koirasen väkeä ja sieltä jatkoimme Annen kanssa yhdessä Jorvakseen Willenskraft-kenneliin ihastelemaan Pösön & Kertun rakkauden hedelmiä. Äitikoira ja seitsemän pikkukoiraa voi hyvin ja villisti. Pennut oli sydäntäsärkevän suloisia - kuten aina. Kivan ja reippaan oloinen pentue. Kiitos Pirjolle, kun saimme käydä visiitillä.
Jorvaksesta kurvasimme takaisin Espooseen ja sieltä Juvanmalmille Tinskiä & Toivoa morjenstamaan. Samalla visiitillä tuli nypittyä Toivon turkki kuosiin.
Ihana oli nähdä pitkästä aikaa niin Koirasen poppoo kuin Tinski & Toivokin. Kiitos kaikille mukavasta, cairnimaisen touhuntäyteisestä päivästä.

26.9. aloitin vuosien tauon jälkeen tokotreenit uudelleen Nasun & Ruutin kanssa. Jutan tokoilujen innoittamana päätin vihdoin ryhdistäytyä ja tavoitella treenipaikkaa molemmille otuksille. Treenipaikan saaminen ei ole täällä mikään selviö (varsinkaan tällaiselle epäsäännöllisesti ja ilman suurempia tavoitteita kouluttavalle), joten olin todella iloinen, kun treenipaikkoja heltisi peräti kaksi.
Omatoimisia treenejäkään ei ole juurikaan tullut harrastettua... treenejä edeltävänä iltana palauttelin koirien mieliin viiden minuutin minitreeneillä perusasentoa ja seuraamista. Noloa, mutta totta. Kentälle meno tauon jälkeen luonnollisesti vähän jännitti... varsinkin terävän ja intohaukkua herkästi tarjoavan Nasun kanssa. Ja onhan nämä omat otukset nykyään melkoisen "metsittyneitä" villikkoja kaikki.
Treenit sujui kuitenkin yli odotusten, eikä hävetäkään tarvinnut =) Molemmat koirat toimi hyvässä kontaktissa ja innokkaasti. Itsekin pystyin olemaan rauhallinen ja keskittynyt, mikä tietysti näkyy positiivisesti villikkojen työskentelyssä. Siispä oikein onnistuneet treenit hyvissä fiiliksissä! Ruutiin olin ihan erityisen tyytyväinen. Se ei osaa vielä edes perusasoita, mutta on paljon äitikoiraa helpompi koulutettava. Ruuti kykenee keskittymään huomattavasti paremmin kuin Nasu, koska ei ole aivan yhtä vilkas ja terävä.
Tokotreenit jatkuu Nasun kanssa tasoryhmässä 2 ja Ruutin kanssa alokkaissa.

Tokokuvia tulossa, kun Juhani saa purettua ne kamerastaan...